Korvausilma kuntoon: miksi pelkät poistoilmapuhaltimet eivät riitä (ja mitä tehdä tilalle)?

Korvausilma kuntoon on usein se puuttuva palanen, kun vanhemmassa talossa yritetään parantaa sisäilmaa pelkillä poistoilmapuhaltimilla. Jos ilma kyllä poistuu, mutta uutta, hallittua ilmaa ei tule tilalle, seurauksena voi olla vedontunnetta, hajujen siirtymistä, kosteuden kertymistä rakenteisiin ja jopa epäpuhtauksien kulkeutumista vääristä paikoista.

Tässä oppaassa käyn läpi käytännönläheisesti, miksi pelkkä “lisätään poistoa” -ajattelu ei riitä, miten korvausilmareitit kannattaa toteuttaa etenkin vanhemmissa kohteissa ja mitä tyypillisiä virheitä kannattaa välttää. Mukana on myös vinkkejä venttiilien sijoitteluun, suodatukseen ja siihen, milloin on järkevää kutsua ammattilainen mittaamaan ja säätämään kokonaisuus kuntoon.

Korvausilma kuntoon – miksi pelkkä poisto aiheuttaa ongelmia

Poistoilmapuhaltimien tehtävä on poistaa kosteutta ja epäpuhtauksia esimerkiksi keittiöstä, wc:stä ja pesutiloista. Ongelma syntyy, jos poistolle ei ole suunniteltua, riittävää ja suodatettua korvausilmareittiä. Silloin rakennukseen syntyy alipaine, ja korvausilma “löytyy tiensä” sieltä mistä pääsee: rakojen, läpivientien, yläpohjan, ryömintätilan tai jopa naapurin asunnon kautta.

Vanhemmissa taloissa tilannetta pahentaa se, että rakennus on voinut vuosien varrella tiivistyä: ikkunoita ja ovia on vaihdettu, lisäeristyksiä tehty ja läpivientejä paikattu. Hyvä tarkoitus (energiatehokkuus) voi kääntyä sisäilmaa vastaan, jos ilmanvaihdon peruslogiikkaa – hallittua sisääntuloa ja hallittua poistumista – ei päivitetä samalla.

Oleellinen periaate on tämä: poistaminen on vain puolet yhtälöstä. Kun korvausilma kuntoon tehdään oikein, sisään tuleva ilma ohjataan hallitusti “puhtailta alueilta” (oleskelutilat, makuuhuoneet) kohti “likaisia” (keittiö, wc, pesutilat) ja vasta sitten ulos.

Korvausilmareitit vanhassa talossa: mistä ilma tulee ja minne sen kuuluu mennä

Vanhemmissa kohteissa korvausilma voi tulla monella tavalla: ikkunakarmin venttiileistä, seinäventtiileistä, erillisistä korvausilmakanavista tai osin rakennuksen vuotokohtien kautta (mikä ei ole tavoite). Hyvässä ratkaisussa korvausilma tulee sisään hallituista pisteistä, jotka voidaan sijoittaa ja suodattaa oikein.

Käytännössä korvausilman reitti pitäisi suunnitella niin, että ilma sekoittuu huoneilmaan, eikä tunnu kylmänä virtauksena. Siksi venttiilin paikka, suuntaus ja mahdollinen esilämmitys (tai patterin läheisyys) ovat tärkeitä. Pelkkä “tehdään reikä seinään” voi pahimmillaan lisätä vedon tunnetta ja johtaa siihen, että asukas sulkee venttiilin – jolloin koko idea vesittyy.

Kun korvausilma tuodaan hallitusti sisään oikeista paikoista ja poistetaan kosteista tiloista, sisäilma paranee usein enemmän kuin “lisää tehoa poistoon” -ratkaisuilla.

Hyvä nyrkkisääntö on, että korvausilmaa tuodaan ensisijaisesti oleskelu- ja makuutiloihin, ja ilma virtaa siirtoilmana kohti poistoja. Siirtoilman toimivuus vaatii myös käytännön detaljeja: riittävät oven alaraot tai siirtoilmasäleiköt, ja se, ettei reittiä tukita (paksut kynnykset, tiivistetyt ovet, kalusteet venttiilin edessä).

Venttiilien sijoitus ja mitoitus: korvausilma kuntoon ilman vetoa

Venttiilin sijoituksessa tavoite on kaksi asiaa yhtä aikaa: riittävä ilmamäärä ja hyvä sekoittuminen. Vanhoissa taloissa näkee usein venttiilejä, jotka on asennettu “sinne minne pääsi” – liian alas, väärään huoneeseen tai niin, että ilma puhaltaa suoraan oleskeluvyöhykkeelle. Tulos on veto, ja veto johtaa venttiilin sulkemiseen, mikä taas pahentaa alipainetta ja epäpuhtauksien kulkeutumista.

Mitoitus ei ole pelkkä venttiilin halkaisija. Kokonaisuus riippuu siitä, miten paljon poisto vetää (ja millä käyttötilanteilla), kuinka paljon korvausilmaa tarvitaan eri huoneisiin ja miten reitit toimivat ovien ja käytävien kautta. Kun puhutaan vanhemmista kohteista Helsingissä ja Espoossa, kannattaa huomioida myös liikenteen ja katupölyn vaikutus: korvausilma kannattaa tuoda mahdollisimman “puhtaalta” julkisivulta ja suodattaa järkevästi.

Jos talossa on useita poistoja ja esimerkiksi tehostuskeittiön liesikuvulla, voidaan hetkellisesti tarvita paljon korvausilmaa. Tällöin pelkät pienet venttiilit eivät välttämättä riitä, vaan tarvitaan kokonaisratkaisu: lisää korvausilmaventtiilejä, fiksu sijoittelu ja joskus myös koneellinen tulo/poisto lämmöntalteenotolla. Ilma-Ahti Oy:n kaltaiselle talotekniikan toimijalle tyypillinen työ on varmistaa, että ilmamäärät, paine-ero ja käyttötavat ovat linjassa – ei vain yksittäinen “uusi puhallin”.

Suodatus ja sisäilman laatu: kun korvausilma tulee oikeasta paikasta ja oikein suodatettuna

Korvausilma ei ole vain “ilmaa ulkoa”. Pääkaupunkiseudulla ulkoilman laatu vaihtelee: katupöly, pienhiukkaset ja siitepölyt voivat kuormittaa sisäilmaa, jos korvausilma tuodaan suoraan sisään ilman suodatusta tai jos suodattimet ovat väärää tyyppiä tai tukossa. Siksi suodatus kannattaa nähdä osana sisäilman hallintaa, ei lisävarusteena.

Suodatuksen haaste vanhemmissa kohteissa on usein se, että korvausilmaventtiileissä ei ole kunnollista suodatinta, tai suodatin on niin tiheä, että ilmavirta laskee liikaa. Tällöin asukas kokee, ettei “tule yhtään ilmaa”, ja avaa ikkunaa tai sulkee venttiilejä – ja taas ollaan hallitsemattomassa tilanteessa. Oikea ratkaisu on valita venttiili ja suodatin yhdessä, huomioida huoltoväli ja varmistaa ilmamäärät mittaamalla.

Hyvä, luotettava ulkopuolinen tietolähde sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyvissä perusasioissa Suomessa on esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Jos haluat taustaymmärrystä sisäilman terveysvaikutuksista ja kokonaisuuden hallinnasta, katso THL:n sisäilma-aiheita: THL: Sisäilma.

Yleisimmät virheet, jotka heikentävät sisäilmaa (ja miten ne korjataan)

Korvausilmaan liittyvät ongelmat eivät useinkaan johdu yhdestä suuresta asiasta, vaan monesta pienestä: yksi venttiili puuttuu, toinen on väärässä paikassa, suodatin on tukossa, ovien alaraot on tiivistetty, ja samalla keittiön poistoa on tehostettu. Siksi korjauskin kannattaa tehdä järjestelmällisesti: ensin havainnot, sitten mittaus, sitten korjaavat toimet oikeassa järjestyksessä.

Vanhemmissa kohteissa on hyvä tarkistaa myös, onko poistopuhaltimia lisätty eri aikoina eri tiloihin ilman kokonaiskuvaa. Esimerkiksi wc:n uusi huippuimuri, pesuhuoneen lisäpuhallin ja liesituuletin voivat yhdessä tehdä talosta voimakkaasti alipaineisen. Tällöin korvausilma kuntoon ei onnistu “pienellä säädöllä”, vaan tarvitaan korvausilmareittien lisäämistä ja joskus myös poistojen ohjausta.

Jos kohteessa on edessä remontti, on hyvä muistaa myös turvallisuus ja määräysten noudattaminen. Esimerkiksi vanhoissa rakenteissa poraukset ja kanavoinnit voivat liittyä materiaaleihin, joiden selvittäminen kannattaa tehdä oikein. Ilma-Ahti Oy tekee myös kartoituksia, ja lisätietoa löydät sivulta Asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Taloyhtiöissä puolestaan prosessi kannattaa hoitaa hallitusti: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus taloyhtiössä.

Mitä tehdä tilalle: käytännön eteneminen, kun korvausilma kuntoon halutaan oikeasti

Kun tavoite on pysyvästi parempi sisäilma, ratkaisu kannattaa rakentaa kokonaisuutena. Se alkaa usein kartoituksesta: missä on poistot, missä on korvausilmaventtiilit (jos on), miltä tuntuu arjessa (veto, hajut, kosteus), ja mitä muutoksia talossa on tehty (ikkunat, tiivistykset, lisäeristykset, tulisijat, liesituuletin). Tämän jälkeen mittaus ja säätö tuovat faktat pöydälle: ilmamäärät ja paine-ero kertovat, toimiiko ajatus vai ei.

Kun perusteet on selvillä, toimenpiteet voivat olla kevyitä tai laajempia. Kevyempi korjaus tarkoittaa usein venttiilien lisäämistä ja oikeaa sijoittelua, suodatuksen parantamista ja poiston säätöä. Laajempi korjaus voi olla koneellisen tulo- ja poistojärjestelmän rakentaminen (tai vanhan järjestelmän päivittäminen), jolloin saadaan suodatukset, ilmamäärät ja energiatehokkuus samalle viivalle. Pientalossa tämä voi parantaa myös asumismukavuutta ympäri vuoden, ja taloyhtiössä vähentää sisäilmaan liittyviä reklamaatioita ja yksittäisiä “pikaratkaisuja”.

Jos haluat ymmärtää huollon ja ylläpidon merkitystä kokonaisuudessa, kannattaa lukea myös Ilma-Ahdin artikkeli suodatuksesta: Ilmanvaihdon suodattimet omakotitalossa. Ja jos haluat seurata talotekniikan ajankohtaisia aiheita, vinkkejä ja käytännön ohjeita, löydät lisää sivulta Ajankohtaista.

Lopuksi: “pelkkä poisto” voi tuntua nopealta ratkaisulta, mutta se on usein vain oireiden siirtämistä. Kun korvausilma kuntoon tehdään hallitusti – oikeat reitit, oikea sijoittelu, riittävä suodatus ja järkevät säädöt – sisäilma paranee, vedontunne vähenee ja koko talotekniikka toimii ennustettavammin. Jos kohteesi on Helsingissä tai Espoossa ja haluat varmistaa tilanteen luotettavasti, Ilma-Ahti Oy auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan toimivan kokonaisuuden.

Ilma-Ahti Oy
Hiidenportti 16 2a, 00730 Helsinki
Puhelin: 040 753 8938
Sähköposti: [email protected]