Ilmanvaihdon korvausilman suodatus vanhoissa taloyhtiöissä: miten vähennät katupölyä ja pienhiukkasia ilman suurta remonttia? (Helsinki kantakaupunki)

Korvausilman suodatus vanhoissa taloyhtiöissä on tehokkain tapa vähentää katupölyä ja pienhiukkasia, kun asut Helsingin kantakaupungissa vilkkaiden katujen varrella, ilman että koko ilmanvaihtoa remontoidaan. Kun suodatus lisätään oikeaan paikkaan, ohivuodot tiivistetään ja painesuhteet tarkistetaan, sisään tuleva ilma puhdistuu ja vedon tunne usein vähenee samalla.

Korvausilman suodatus vanhoissa taloyhtiöissä alkaa oikeasta kohdasta: mistä ilma oikeasti tulee sisään?

Vanhoissa kantakaupungin taloyhtiöissä korvausilma tulee usein hallitsemattomasti useaa reittiä, ikkunakarmeista, seinäventtiileistä, postiluukuista, porraskäytävän raoista ja joskus jopa kellarin tai ullakon kautta. Jos suodatin asennetaan vain yhteen venttiiliin, mutta suurin osa ilmasta imeytyy muualta, katupöly ja pienhiukkaset löytävät edelleen tiensä sisälle.

Nopea käytännön testi on paperiarkki tai ohut paperiliuska: pidä sitä venttiilin tai ikkunaraon lähellä, ja katso, mihin suuntaan se liikkuu. Jos paperi “imeytyy” selvästi rakenteiden raoille, painesuhde on usein reilusti alipaineinen, ja ilma ottaa sisään helpoimman reitin, ei välttämättä suodatetun reitin.

Kun korvausilmareitit on kartoitettu, päätät järkevän “tavoitereitin”: mieluiten hallitut korvausilmaventtiilit, joihin voidaan lisätä suodatus ja joita voidaan huoltaa säännöllisesti. Tästä syntyy nopeasti näkyvä ero katupölyn määrään pinnoilla ja tunkkaisuuteen.

Kun korvausilma tulee hallitusti suodatetuista venttiileistä ja alipaine on järkevä, katupöly ei enää löydä sisään helpointa oikoreittiä.

Korvausilman suodatus vanhoissa taloyhtiöissä: kevyet suodatinratkaisut venttiileihin ja korvausilmareiteille

Kevyin parannus on lisätä suodatus korvausilmaventtiileihin. Tämä voi olla venttiilikohtainen suodatinmateriaali tai suodatinkasetti, joka pysyy paikallaan ja on helppo vaihtaa. Olennaista on, että suodatin istuu tiiviisti, muuten ilma kiertää suodattimen ohi, ja hyöty jää pieneksi.

Katupölyn ja pienhiukkasten kannalta suodatuskyky ratkaisee enemmän kuin suodattimen “paksuus”. Käytännössä haluat suodatusta, joka ottaa kiinni myös pienempiä hiukkasia, mutta ei tukehduta ilmavirtaa. Jos suodatin on liian tiivis suhteessa venttiilin kokoon ja käytettävissä olevaan paine-eroon, korvausilma alkaa taas hakea reittiä raoista, ja suodatuksen hyöty heikkenee.

Konkreettinen esimerkki: jos yhdessä huoneistossa on kaksi korvausilmaventtiiliä, ja kumpikin tuo noin 10 l/s, kokonaiskorvausilmavirta on 20 l/s eli 72 m³/h. Jos suodatinvalinta tai likainen suodatin pudottaa venttiilin virran 10 l/s → 6 l/s, huoneisto menettää 8 l/s (28,8 m³/h) hallittua korvausilmaa. Tuo “puuttuva” ilma tulee lähes aina jostain muualta, usein suodattamattomana, ja samalla alipaine kasvaa.

Jos taloyhtiössä on keskitettyjä korvausilmareittejä (esimerkiksi korvausilmakanava tai venttiileitä porraskäytävän puolelta), suodatus voidaan joskus toteuttaa myös keskitetymmin, jolloin huolto helpottuu. Toteutustapa riippuu kuitenkin talon ilmanvaihtoratkaisusta, ja siksi mittaus ja suunnitelma ovat tärkeämpiä kuin yksittäinen tuote.

Tiiveys ja ohivuodot: näin saat suodatetun ilman kulkemaan oikeasta paikasta

Suodatus toimii vain, jos ilma kulkee suodattimen läpi. Vanhoissa taloissa tyypillinen kompastuskivi on ohivuoto: venttiilin ympärillä on rakoja, läpiviennit vuotavat tai ikkunatiivisteet ovat kuluneet, jolloin korvausilma oikaisee suodattimen ohi.

Kantakaupungissa, jossa ulkoilma sisältää liikenteen nostattamaa pölyä, tiiveyskorjaukset ovat usein “halvin hyöty per euro”. Yleensä kyse ei ole koko julkisivun tiivistämisestä, vaan muutamasta kriittisestä kohdasta huoneistossa ja porraskäytävässä. Kun hallitset sisään tulevat reitit, myös pölyn kulkeutuminen porraskäytävästä ja rakenteista vähenee.

Riskit ja rajaukset: liiallinen tiivistäminen ilman, että korvausilmareittiä parannetaan samaan aikaan, voi pahentaa alipainetta ja lisätä epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista. Siksi tiiveys ja korvausilma pitää aina ajatella parina, ensin varmistetaan riittävä hallittu korvausilma, vasta sitten “tukitaan turhat”.

Painesuhteet kuntoon: pienhiukkaset vähenevät, kun alipaine ei karkaa käsistä

Painesuhteet ratkaisevat, tuleeko sisään puhdistettu vai suodattamaton ilma. Poistoilmapainotteisissa järjestelmissä liian suuri alipaine imee ilmaa sieltä, mistä se helpoiten saa, raoista, rakenteista ja porraskäytävästä. Vilkkaan kadun varrella tämä tarkoittaa usein katupölyä ja pienhiukkasia juuri niistä kohdista, joita et voi suodattaa.

Hyvä käytännön tavoite on, että korvausilmaa on riittävästi hallituista venttiileistä, jolloin poisto ei “repäise” asuntoa jatkuvaan alipaineeseen. Tämä vaatii tyypillisesti mittausta ja säätöä, ei arvailua. Ilmamäärien ja paine-eron tarkistus on usein kevyempi toimenpide kuin moni ajattelee, ja se voidaan tehdä vaiheittain, esimerkiksi ensin kriittisimmissä rappukäytävissä tai katupuolen huoneistoissa.

Case kantakaupungista: katupuolen huoneistossa valitettiin pölystä ja vedosta. Korvausilmaventtiileihin lisättiin suodatus, venttiilien asennus ja ympäristö tiivistettiin, ja poistoilmaventtiilien ilmamäärät mitattiin ja tasattiin. Samalla varmistettiin, ettei suodatinvalinta pudottanut korvausilmaa liikaa. Lopputuloksena pölyn kertyminen ikkunalaudoille väheni selvästi, ja veto rauhoittui, koska ilma ei enää tullut hallitsemattomasti raoista.

Jos haluat ymmärtää korvausilman kokonaiskuvan paremmin, katso myös Korvausilma kuntoon: miksi pelkät poistoilmapuhaltimet eivät riitä ja paine-eron vaikutuksista Paine-ero (alipaine/ylipaine) kotona.

Huolto tekee eron: suodatus ei auta, jos suodatin on tukossa tai väärin paikallaan

Suodatin on kulutusosa. Vilkkaalla kadulla suodatin kuormittuu nopeammin kuin rauhallisemmalla alueella, ja silloin riski on kaksiosainen: suodatus heikkenee ja ilmavirta pienenee. Kun ilmavirta pienenee, korvausilma hakee taas reitit raoista, ja katupölyä tulee sisään suodattamatta.

Sopiva huoltorytmi riippuu suodattimesta ja talon olosuhteista, mutta käytännössä moni katupuolen venttiilisuodatin kannattaa tarkistaa muutaman kuukauden välein etenkin keväällä, kun katupölyä on eniten. Tärkeää on myös varmistaa, että suodatin on ehjä ja oikein asennettu, pienikin rako kehällä tekee suodatuksesta “valikoivaa”, eli osa ilmasta oikaisee ohi.

Taloyhtiölle tämä kannattaa viedä huoltokäytännöksi, kuka vaihtaa, milloin, millä materiaalilla ja miten dokumentoidaan. Jos teet samalla ilmanvaihdon kuntotarkastuksen tai mittauksen, saat päätöksentekoon faktat, ilmamäärät, paine-erot ja selkeän toimenpidelistan. Aiheesta lisää: Taloyhtiön ilmanvaihdon huolto-ohjelma.