Milloin ilmanvaihtokanavat kannattaa kuvata kameralla?

Ilmanvaihtokanavien kuvaus kannattaa tehdä, kun ilmanvaihdon ongelma näyttää rajoittuvan tiettyyn kanavahaaraan tai kanaviston rakenteesta ei saada muuten varmuutta. Kameralla voimme tarkistaa kanavan sisäpinnan ja etsiä esimerkiksi rakennusjätettä, litistymiä, irronneita liitoksia sekä vaikeasti paikannettavia tukoksia. Kuvaus antaa korjaukselle selkeän kohteen ja auttaa välttämään tarpeettomia rakenneavauksia.

Milloin ilmanvaihtokanavien kuvaus kannattaa tilata?

Kuvaus on perusteltu, jos yhden huoneen ilmavirta jää poikkeuksellisen pieneksi, kanavasta kuuluu paikallinen ääni tai puhdistusväline ei etene odotetusti. Tutkimme kanavistoa kameralla myös silloin, kun remontin jälkeen epäillään pölyä, eristepaloja tai muuta rakennusjätettä. Tavallinen ilmanvaihtokanavien puhdistus ei yksin ratkaise rakenteellista estettä.

Esimerkiksi kahdeksan päätelaitteen järjestelmässä seitsemän mittaustulos voi olla odotetulla tasolla, mutta yhden huoneen ilmavirta jää selvästi pienemmäksi. Tällöin koko kanaviston avaamisen sijasta tutkimus voidaan kohdistaa kyseistä huonetta palvelevaan haaraan. Kamera auttaa selvittämään, onko syynä tukos, kanavan muodonmuutos vai liitoskohdan poikkeama.

Kamera näyttää kanavan sisäpinnan, mittaus kertoo, miten ilma liikkuu.

Mitä ilmanvaihtokanavien kuvaus paljastaa?

Ilmanvaihtokanavien kuvaus näyttää kanavan sisällä olevat näkyvät poikkeamat. Kuvasta voidaan havaita esimerkiksi kanavan poikkipintaa pienentävä painuma, irronnut tai siirtynyt liitos, ruuviin tarttunut materiaali, rakennusjäte tai tiivis pölykertymä. Kuvaus auttaa myös arvioimaan, pääseekö kohde puhdistamaan nykyisistä huoltoaukoista vai tarvitaanko toinen etenemistapa.

Kamera ei kuitenkaan mittaa ilmavirtaa, painetta tai vuodon määrää. Se näyttää vain sen osuuden, johon kameralla päästään ja joka erottuu kuvassa. Pieni liitosvuoto voi jäädä näkymättä, vaikka se vaikuttaisi järjestelmän toimintaan. Jos epäily kohdistuu vuotamiseen, tutkimusta täydennetään tilanteen mukaan vuotokohtien paikantamisella.

Milloin kuvausta täydennetään ilmamäärämittauksella?

Ilmamäärämittaus tarvitaan, kun haluat tietää, kuinka paljon ilmaa venttiilien kautta kulkee ja jakautuvatko tulo- ja poistoilmavirrat suunnitellulla tavalla. Mittaus sopii kuvauksen rinnalle etenkin silloin, kun oireena on tunkkaisuus, veto, hitaasti kuivuva märkätila tai huoneiden välinen ero. Kamera voi löytää esteen, mutta mittaus kertoo sen vaikutuksen ilmanvaihtoon.

Puhdistuksen tai korjauksen jälkeen mittauksella voidaan varmistaa, että ilmavirta palautui ja järjestelmä toimii tasapainoisesti. Motiva käsittelee tarkastuksen, puhdistuksen ja säädön muodostamaa kokonaisuutta taloyhtiön ilmanvaihdon ohjeessa. Tulosten tulkintaa tukee myös ilmanvaihdon mittauspöytäkirja, johon kirjataan mitatut arvot ja mittauspisteet.

Milloin tiiveysmittaus antaa kamerakuvaa varmemman vastauksen?

Tiiveysmittaus täydentää kuvausta, jos ilmavirrat jäävät pieniksi ilman näkyvää tukosta tai epäily kohdistuu kanaviston useisiin liitoksiin. Mittauksella voidaan arvioida vuotamista myös silloin, kun kanavat kulkevat rakenteiden sisällä eikä kamera näe liitoksen ulkopuolta. Tutkimustapa valitaan oireen, kanavareitin ja käytettävissä olevien tarkastuskohtien perusteella.

Me tutkimme ilmanvaihtokanavistoja Helsingissä ja Espoossa sekä yhdistämme tarvittaessa kuvauksen, puhdistuksen, vianetsinnän ja ilmavirtojen mittauksen. Käytämme testattuja menetelmiä ja sertifioituja mittalaitteita. Kun havainto, mittaustulos ja kanavareitti tarkastellaan yhdessä, korjaus voidaan kohdistaa siihen kanavaosuuteen, jossa ongelma sijaitsee.